Carina 15.3.2014

Rakas päiväkirja…

Keikka kotikylässä kivenheiton päässä reenikseltä kelpaa aina! Menimme kuitenkin hyvissä ajoin reenikselle, jotta saimme soiteltua setin läpi kertaalleen ja samalla myös vähän haisteltua tulevan keskiviikon Turku Bandstandin välierän biisejä. Meille avautui ns.Lucky Losers -paikka ko. välieriin, joten ainakin kerran vielä kampeamme itsemme Vimman lavalle.

Kun reenit oli soiteltu, pakkasimme kamat Lasun tulikivenpunaiseen Love Machineen, joka kyyditti soittimet ja pari soittajaa pehmeästi ja varmasti kohti tuota kotikylämme janoisten eedeniä. Menimme tällä kertaa omalla peeaalla, jonka kasaaminen alkaa sujua jo ammattimiesten ottein. Allekirjoittaneen sulakkeet eivät kärähtäneet kertaakaan kasaamisen aikana, mikä yleensä on aika yleistä erilaisten audiovälineiden läjäämisen ja kytkemisen yhteydessä, varsinkin rakkaiden bänditoverien kanssa.

Juuri kun peeaasta oli saatu ensimmäiset äänet ulos, suoritti illan miksaajana toiminut Hovilan Kaarlo näyttävän sisääntulon ja sai kävellä baarin ovelta suoraan valmiiseen pöytään suorittamaan soundcheckkiä. Tsekki oli nopsa tehdä edellisen keikan jäljiltä olevien saundien pohjilta ja Kaarlo hoiti homman vakuuttavasti himaan itse keikallakin! Soundit oli niin hyvät kuin Carinassa voi olla ja vähän vieraan pöydänkin (01V96, tiedoksi kaikille ääni-möröille) haltuunotto ei tehnyt Kaarlolle vaikeuksia!

Koska kasaus ja tsekki oli ehkä pikaisin ikänä, olimme jo kuuden jäljistä valmiita ja suuntasimme Reenikselle harrastamaan muusikon lempipuuhaa, odottamista. Reeniksellä oli jälleen kerran isännän toimesta laitettu grilli kuumaksi ja muusikonrenttuja hellittiin maanmainioilla grillimakkaroilla, jottei keikkaa tarvitsisi tyhjällä mahalla odotella. Harvalla bändillä toimii catering näin hyvin! Suurkiitokset Jarille ja Päiville!

Lähdimme klo. 11 maissa takaisin pelipaikalle Carinaan, jossa odottelu jatkui Backstagen puolella. Erikoisuutena Carinan bäkkärillä on nappi, jossa lukee ”tarjoilijan kutsu”. Sitähän oli pakko kokeilla painaa, eikä mennyt kuin hetki, kun portaista ryntää baarimikko karjuen ”MISTÄ HELVETISTÄ TON ÄÄNEN TUOLTA KEITTIÖSTÄ SAA POIS!” Ihan turha nappi se ei kuitenkaan ollut, koska äänen hiljennettyään baarimikko (tai tarkennetaan baarimikotar) toi koko porukalle oluet ja jäi vielä Masan viereen hetkeksi pötköttämään luoden illuusiota rokkitähden glamour -elämästä.

Illan keikka oli sanalla sanoen kuuma. Carinassa oli lämpöä kuin krematoriossa ilman minkäänlaista liikehdintääkin, saati sitten lavalla riehuessa! Hiki lensi ja bändi soitti minkä vehkeistä irti sai! Muutama ensimmäinen biisi oli vähän vaisumpaa, mutta melko nopeasti bändi sai hommasta kiinni ja sitä kautta yleisökin lämpeni, ollen loppukeikasta suorastaan liekeissä! Soitimme keikan meidän mittapuulla hemmetin skarpisti, joka lämmitti kyllä jälkeenpäin mieltä, varsinkin kun edellisellä keikalla oli sattunut harvinaisen paljon henkilökohtaisia modulaatioita pitkin vetoa.

soecarinaCarinassa oli hikinen meno!! Kuva (c) Hanne Kankare

Keikan jälkeen kuulimme, että talossa oli pari maksanutta enemmän, kuin viime Carinan keikalla, mikä tuntuu uskomattomalta, koska viime keikalla ajattelimme, ettei Carinaan mahdu enempää porukkaa. Hyvä näin!

P.S Sekunti sitten tuli tieto, että soitamme huomenna Turun RokBarissa keikan. Noh, sehän passaa!

Share : facebooktwittergoogle plus
pinterest

Klubi 28.2.2014

SoE kävi valloittamassa tällä kertaa legendaarisen Turun Klubin. Akti tapahtui Klubin Ilta -kerroksessa ja tällä kertaa rokattiin kolmen bändin voimin. Mukana otteluissa oli Kirk Grim ja Fairies in Boots.

Pakkasimme kamat jo edeltävänä iltana ja kärräsimme ne kahden henkilöauton voimin Masan kaksioon yöksi, josta Klasu kävi ne Pornstarterin kanssa perjantaina noutamassa. Roudaus ja tsekki meni Klubilla äärimmäisen kivuttomasti ja kantamisen tuskaa helpotti jaettu backline, joten koko arsenaalia ei tarvinnut mukaan raahata.

Oli pitkästä aikaa mukavaa taas tehdä yhteiskeikkaa muiden bändien kanssa. Kirk Grimin ja Fairies in Bootsin kaverit osoittautuivat harvinaisen mukaviksi hepuiksi ja uudet naamat takahuoneessa loivat sopivasti luokkaretkitunnelmaa perinteisen keikan odottelun lisämausteeksi.

Illan ensimmäinen akti oli Kirk Grimin huikea rockpläjäys. Yleisöä oli harmittavan vähän vielä tässä vaiheessa iltaa, mikä on aina harmi ensimmäisen bändin osalta. Sääliiksi käy myös myöhässä saapuneita ihmisiä, koska heiltä jäi mielettömän kova keikka näkemättä. Tiukka trio louhi anteeksipyytelemättä toinen toistaan kovempia biisejä ja tekivät kyllä SoE:n porukkaan niin kovan vaikutuksen, että ideoita mahdollisista yhteiskeikoista väläyteltiin ilmoille heti keikan jälkeen!

Meidän vuoro oli astua tulikuumille lauteille toisena bändinä. Yleisöä oli saapunut mukavasti lisää roudaustauon aikana ja keikka lähti hyvällä meiningillä liikenteeseen. Feel All The Colors – I Wanna Be Loved (Johnny Thunders -cover) -kaksikko toimii kyllä pomminvarmasti keikan aloitusrymistelynä ja antoi jälleen kerran bändille sen tarvittavan alkushokin, jonka voimalla jaksaa rokata väsymättä viimetahteihin asti. Yleisössä oli mukavasti uusia naamoja, jotka heräilivät loppukeikasta mahtavasti mukaan karkeloihin! Soitinyhtyeemme laitahyökkääjät tekivät myös edistyksellistä populaarikulttuuristieteellistä tutkimustyötä ja löysivät standardivireisistä kitaroistaan aivan uusia sointuja tasaisin väliajoin läpi keikan! Tämä pikkuseikka ei kuitenkaan haitannut, vaan jälleen kerran oli mielettömän hauskaa soittaa ja riehua läpi keikan, joka jälleen kerran huipentui tavaramerkkilopetusbiisi Blitzkrieg Bopiin, joka ei ole ikinä lähtenyt niinpaljoa käsistä kuin tällä keikalla!! (Lavalla nähtiin mm. reilu satakiloinen vaakatuulimylly hämmentämässä juhlakansaa..)

Illan päätti Black Sabbath -covereita soittava Fairies in Boots, joka saapui Salosta asti villitsemään paikallisen nuorison. Mielettömän tyylikästä ja taitavaa soittoa, sekä hyvällä maulla valittu combo Sabbathin tunnettuja ja vähän tuntemattomiakin biisejä oli täydellinen lopetus onnistuneelle illalle! Erityisesti mieleen jäi niskan takaa soitettu kitarasoolo ja saatanan pelottava pääkallo laulajan mikkiständissä!

Kaikenkaikkiaan mieleenpainuva ilta, josta suuri kiitos kuuluu järjestävälle taholle Telmu Ry:lle ja illan puuhamiehelle Jari Mäkiselle! Kiitokset myös Kirk Grimille ja Fairies in Bootsille, näitä keikkoja pitää ehdottomasti tehdä lisää!

Share : facebooktwittergoogle plus
pinterest