Klubi 15.11.2014

Rock for Zanzibar, n.190 myytyä lippua ja mukana menossa myös Softcore Suicide, Sinful Society ja Bad King!!

SUFO-projektin järjestämä Rock for Zanzibar järjestettiin edellisestä Dynamossa toteutetusta tapahtumasta poiketen tällä kertaa Turun Klubilla, jossa rehellisesti sanottuna oli n. 100x paremmat puitteet ko. tapahtuman järjestämiselle. Klubin Ilta -kerros oli juuri sopivan kokoinen ja äänentoisto yms. diipadaapa on asiallisen ammattitasoista!

SoE:n päivä alkoi normaalin keikkapäivän tapaan, eli treenikselle aamulla ja setti kertaalleen läpi. Sen jälkeen kamat läjään ja autoon. Kun työt on tehty, seuraa huvi! Meidän tapauksessa se tarkoittaa bändin iskän, Jarin grillaamia makkaroita ja perinteistä ruokapöydän ympärillä otettua yhteiskuvaa! Perkule, näistä kuvista pitää joskus julkaista joku kollaasi. Niitä on nimittäin kymmeniä! 😀

Päivän ensimmäinen onnistuminen. Saavuimme Klubille sovittuna aikana ja kasasimme backlinen pikavauhtia. Myös muut illan yhtyeet olivat paikalla ajoissa, joten soundcheckit saatiin alkamaan hyvissä ajoin.

Päivän toinen onnistuminen. Soundcheckit menivät mielestäni liian sujuvasti. Kaikki sujui kuin oppikirjassa. Jokaikinen ääniketjun elementti instrumenteista monitoreihin ja PA-ämyreihin toimi kertaheitolla ja pätkimättä tahi kiertämättä. Muutaman testibiisin aikana jokainen bändi sai lavasoundin kohdalleen ja miksaaja saliäänen pelittämään. Näin mutkattomasti ei ole SoE:n keikkahistorian aikana varmaan yksikään äänenpaineentestaus mennyt ja nyt oli tosiaan neljä bändiä liipasimella, mikä asettaa vielä omat haasteensa äänimöröille. Tänään ko. mörkö oli kyllä asiansa osaava ammattilainen! Tattikset vielä sinne suuntaan!

Päivän kolmas onnistuminen. Soundcheckkien jälkeen kaikki neljä bändiä istui bäkkärillä lähes sylikkäin, ahdasta kun tuppasi olemaan. Heti kärkeen kävi selväksi että kemiat kohtasivat hyvin ja yhteinen, väsynyt, eettisesti sekä poliittisesti epäkorrekti huumori jaksoi naurattaa keikkojaan odottavia Rock-opetuslapsia koko pitkän illan.

Päivän neljäs onnistuminen. Keikat. Jumaliste miten hyvää rokkia oli tarjolla koko illan. En jaksa alkaa erittelemään jokaista keikkaa erikseen, koska samoja ylisanoja ei kukaan jaksa kovin montaa kertaa lukea läpi. Yleisö ilmestyi paikalle kuin tyhjästä Softcore Suiciden keikan alussa ja oli täysin rinnoin meiningissä mukana heti paikalle saavuttuaan! Sinful Societyn räime oli taattua kuritusta mielettömällä asenteella yleisön päälle syljettynä! Bad King vetäsi tunnelmallista, törkeän tiukoilla stemmalaulannoilla maustettua, hyväsoundista rokettirollia ja me soitettiin sitten sitä meitin kolmen kitaran räminää. Tosin tällä kertaa taidettiin kyllä soittaa vähän normaalivetoja skarpimmin, koska väenpaljoudesta ja muiden yhtyeiden jäätävän kovista keikoista johtunut tärinä ja kuumotus oli tällä kertaa hyvin vahvasti läsnä.

Päivän viides onnistuminen. Koko ilta päätyi isoon joukkoon kaikkensa antaneita iloisia ihmisiä. Veikkaan että tästä tuli kyllä jokaiselle paikalla olleelle rokkikukolle ja kanalle jollain tavalla ikimuistoinen keikka, koska tällainen kokonaisvaltainen success on melko harvinainen ilmiö näinä kylminä aikoina. Toivottavasti yleisö muistaisi myös illan samanlaisena hurmoksena kuin allekirjoittanut. Tattista vaan paikalle saapuneille ja ole hyvä Zanzibar, veikkaanpa nimittäin, että SUFO-projekti sai kerättyä melkoisesti odotettua enemmän riihikuivaa tukemaan projektinsa toteuttamista. Which is nice!

Share : facebooktwittergoogle plus
pinterest

StreetBar95 1.2.2014

SoE:n kavalkaadi purjehti jälleen StreetBar 95:en lämpöiseen satamaan. Viime keikka samassa lokaatiossa oli tunnelmaltaan varsin riehakas, joten odotukset olivat korkealla tätäkin iltaa varten.

Päivän aikataulu oli selkeä, ajoissa treenikselle, pienet treenit vielä ennen kamojen pakkausta, ruokaa naamariin ja kokka kohti StreetBaria! Olimme parikymmentä minuuttia ajoissa, joten kerkesimme kasaamaan hyvissä ajoin kamat lavalle ennen kuin audiotoimihenkilö Tuomisen Eki pölähti paikalle. Eki alkoi mikittämään soittimia ja säätämään systeemejä kuntoon ja poptoimihenkilöt joivat odotellessa yhdet blues-öljytuopit ja läiskivät biljardia. Luksusta.

Checkki raavittiin huolella läpi ja kun homma saatiin valmiiksi, kaahasimme Antin kämpille syömään navat täyteen herkullista kissakakkua ja odottelemaan illan vetoa. Kun saavuimme illalla takaisin StreetBariin, odotti meitä mukava näky. Ihmisiä oli saapunut paikalle jo lupaava määrä!

Seurustelimme aikamme tuttujen kanssa ja sakkia lappasi kokoajan ovesta sisään lisää. Lopulta päätimme vetäytyä ”takahuoneen” puolelle ja yhdessä totesimme, ettei pitkään aikaan ollut näin paljoa keikka jännittänyt. Olihan viime keikasta jo melkein kaksi kuukautta ja settilistalla uusia biisejä, joita olisi voinut muutaman kerran enemmänkin porukalla treenata.

Kun lopulta lavalle menon aika koitti, otimme toisemme tiukkaan syleilyyn takahuoneessa ja päätimme yhdessä, että keikalla on yksi ja vain yksi tavoite, pitää hauskaa! Ensimmäisten iskujen aikana koko porukka tajusi, että nyt lähtee! Tavoite täyttyi jo ensitahdeilla tunnelman kohotessa koko keikan ajan, ollen lopussa infernaalinen!

SoE @ StreetBar 95

SoE @ StreetBar 95


Keikan jälkeen oli päässä vain yksi ajatus, ”näitä lisää!”. Yli sata myytyä lippua, baarin Jack Daniels -varasto juotu tyhjäksi, pyörtyneitä naisia(tai nainen?), hikisiä miehiä.. Hyvät naiset ja herrat, Rock’n’Roll on puhunut.

Share : facebooktwittergoogle plus
pinterest